Jotkut hätäilevät debyyttiensä kanssa, toisilla on malttia odottaa.
Savolaiskvartetti
The Country Dark lupaili ensijulkaisukseen täyspitkää albumia, mutta
typistikin debyyttinsä ep-muottiin. Kitaristi-laulaja Jug Heisterin
mukaan syy valintaan oli halu antaa orkesterin ja soundin jäsentyä
rauhassa.- Materiaalia olisi ollut täyspitkän verran, mutta päädyimme
valitsemaan countreimmat kappaleet ep:lle. Jotenkin ajatus
country-voittoisen entren tekemisestä vain tuntui hyvältä, Heister
kertoo.Countryn ohella The Country Darkin ulosannissa kuuluu
rockabillyn ja punkin vaikutus. Heister kokee eri osoitteista
kumpuavien vaikutteiden sisällyttäneen itsensä biiseihin tähän mennessä
luonnostaan.- Itselleni rockabilly oli ensi-ihastus, punk ja country
ovat tarttuneet mukaan matkan varrelta. Toisillakin on sama kaava,
lukuun ottamatta basistiamme Brown Jaffasia, jolle kaiken alku ja juuri oli Johnny Cash,
Heister valaisee ryhmän taustaa. Jos The Country Darkin musiikki on
löytänyt muotonsa vaivattomaksi, ei nelikon tähänastisia
studiovisiittejäkään voi ongelmallisiksi kutsua. Deliriumic Sounds from Life’s Other Side
-ep:n purkittamisessa ei vierähtänyt viikonloppua kauempaa.- Joistain
kappaleista vedettiin toinenkin otto, mutta suurin osa meni
ensimmäisellä purkkiin. Yhden kappaleen taustaperkussioita lukuun
ottamatta päällekkäisnauhoituksia ei tehty, vaan ep vedettiin niin
livenä kuin studiossa vain voi vetää, Heister muistelee.Loppukeväästä
nauhoitettavan täyspitkän kanssa saattaa vierähtää pidempi
viikonvaihde, tarkoitus kun on nauhoittaa 16 - 18 kappaletta, joista
levylle tiensä löytänee tusina.

Obaman suosikiksi?


Vaikuttajikseen The Country Dark nimeää Johnny Cashin, Hank Williamsin ja Hiski Salomaan kaltaisia nimiä, mutta myös muista kuin musiikillisista ansioistaan tunnettuja tekijöitä, kuten drag queen Divinen sekä lännenlegenda Buffalo Billin.
Aluksi kummastuttavilta vaikuttavat esikuvat paljastuvat
ymmärrettäviksi Heisterin avatessa aihetta.- Divine on
epäsovinnaisuuden ruumiillistuma, huonon maun arkkityyppi, jossa on
rajat ylittävää trash-henkeä. Omissa tekemisissä on tietyllä tavalla
samat pyrkimykset, kaikenlainen toiseuden tematiikka kun on aina ollut
itselle läheistä.Buffalo Bill taas pursusi showmanshipia, josta
esiintyjä kuin esiintyjä voi ottaa opikseen.- Western-kulttuuri ja
legenda villistä lännestä on iso asia monelle täällä Suomessakin
saakka. The Country Dark toimii samoin kuin esimerkiksi
spagettiwesternit, luo omanlaistaan western-kulttuuria mutkan kautta,
Heister perustelee.


Mutta kenelle yhtye itse tahtoisi olla esikuva? Kenen suusta olisi upeinta kuulla lause ”The Country Dark on loistava!”?
- No, jos Barack Obama
tokaisisi noin suorassa tv-lähetyksessä, niin mikäs siinä, Heister
vastaa.Faneista toivotuin olisi siis Yhdysvaltain presidentti. Tai
sitten ei.-
Istun juuri ravintolassa ja televisiosta tulee juttua
Obamasta. Siitä tuo idea. Eiköhän hienointa olisi, jos lauseen
tokaisisi jonkin ison levy-yhtiön pomo, joka olisi valmis signaamaan
bändin ja maksamaan studiokulut, Heister tuumaa.