MySpace
myspace music


King James and the Idiots



Last Updated: 12/15/2009

Send Message
Instant Message
Email to a Friend
Subscribe

Status: Single
City: Helsinki
Country: FI
Signup Date: 9/12/2006
Thursday, February 12, 2009 
KING JAMES AND THE IDIOTS

Wicky Wacky

(Trash Can URBAN GORILLA-001/CDISDUM 011)


(1) Asshole (2) Utility Man (3) Speed’s Daughter (4) Rootie Tootie (5)
I Saw The Devil (6) Dark In My Heart (7) My Baby Cried All Night Long
(8) Tiger Man (9) Drugs, Booze, Boyfriend Abuse (10) No Fun



Jo kymmenen vuotta sitten alkunsa saanut Jeffrey James And The Idiots
tekee vihdoinkin paluun. Vuosikausien hiljaiselon jälkeen bändi jatkaa
solistinaan helsinkiläisen garagebillyn kruunamaton kuningas, myös
Phantom 409 -yhtyeestä tunnettu Matti Saine, joten nimi on luontevasti
vaihtunut muotoon King James And The Idiots.
Rumpali ”Jeffrey” Anttilainen tosin on edelleen mukana ja kunnostautuu
mm. tulkitsemalla Joe Hill Louisin klassikon ”Tiger Man”.



King James And The Idiots
soittaa likaista ja ilkeää rock’n’rollia ja mainitsee innoittajikseen
mm. kitaransoiton antisankarin Link Wrayn, psychobillyn edeltäjät The
Crampsin ja rhythm and blueshäirikkö Andre Williamsin – sekä Spede
Pasasen! Garagerockin ja rock-a-billyn ohessa bändin soinnissa on
päällimmäisenä rupinen blues, jota tehostaa aiemmin mm. Eviltonesissa
vaikuttaneen Marko Luhtalan raaka huuliharpun revittely.


Puolet lyhykäisen (noin 24 min.), mutta edullisen levyn kappaleista on
yhtyeen omaa tuotantoa, kitaristi Pekonmaan säveltämiä ja Saineen
sanoittamia. Jo aloitusraita ”Asshole” tekee kaunistelematta selväksi,
mistä on kyse: ”You’re an asshole!” Kappale voisi olla 90-luvun
mielenkiintoisimman bluesyhtyeen, edesmenneen Lester Butlerin johtaman
Red Devilsin ohjelmistosta. Sitä seuraava ”Utility Man” olisi varmasti
kelvannut vaikkapa Howlin' Wolfin' levytettäväksi, kun taas ”Speed’s
Daughter” kuulostaa Motörheadia spiidipäissään soittavalta
rock-a-billybändiltä.


Mitään itsestäänselvyyksiä ei ole lainakappaleidenkaan joukkoon
eksynyt. Sulassa sovussa sekaan mahtuu em. Joe Hill Louisin lisäksi
Hank Williamsia, Lee Hazelwoodia ja jopa Iggy And The Stoogesia. Ilman
minkäänlaisia vaikeuksia Idiots saa koko kirjon muokattua omaan mustanpuhuvaan värikarttaansa.


Tanakaksi bluesrockiksi taottu Stoogesin ”No Fun” on osuva päätös
levylle. Jos olet innostunut pikkusievästä bluesnäpertelystä, sinulla
tuskin on hauskaa tätä bändiä kuunnellessa – tai sitten vihdoinkin
ymmärrät, että blues on alkujaan muuta kuin pitsinnypläystä. Nyt kun
Black River Bluesmanin järjestämä vaihtoehtoisen bluesin festivaali
Floating Cockroach Festival on ylittänyt jopa maamme suurimman
sanomalehden uutiskynnyksen, saattavat aivan uudet kuulijat löytää
bluesin. King James And The Idiots olisi ollut enemmän kuin omiaan vauhdittamaan noitakin festareita, mutta ehkäpä ensi vuonna...




Honey Aaltonen