Raunioilla
Auto tulenpunainen läpi pölyn, savun, rojun sukeltaa
Miehet miettii sisällään miten vielä voisi auttaa veljeään

Bridge:
Oi Luoja tätä tuskaa voinko koskaan unohtaa
Ihmiskunta itsemurhaa suunnittelee tosissaan

Kerto:
Oi Luoja täällä olen, ihmettelen,
    miten toiselleen voi tehdä näin ihminen.
Mistä nousee kylmyys joka täyttää sydämen,
    mihin hukkuu myötätunto, mihin hukkaan rakkauden.

Tiedän että mennyt oot silti etsimistäs en voi lopettaa
Piti mennä juhlimaan meidän vanhempies uutta autoa

Luoja katsoo maailmaa kyynel silmästänsä jälleen tipahtaa
Toivois että rakastaa vois veli veljeänsä päällä maan

Tässä seison
Joskus tuntuu että yöhön katoan
Pimeys saa musta otteen vahvemman
Tuntuu etten valoa mä nähdä voi
Toivon että vihdoin koittais aamunkoi

Kerto:
Tässä seison kun en muutakaan voi
Toivon että luoja auttaa mua voi
Siihen luotan kun ei oo muutakaan
Muuhun luottaa voinko milloinkaan

Eessäs hiljennyn mä nöyrään rukoukseen
Sulta pyydän johdatusta huomiseen
Toivon että ahdinkoni väistyis pois
Asiat nää pian selvitä jo vois

Vierelleni jää
Se vaan joskus tulee, sisältä kuin itsestään,
ja silloin kaikki sanat, aina väärin ymmärretään.
En sulle tahdo tehdä, mitään ikävää.
Anteeks tahdon pyytää, jos jotain sanomatta jää.

Kerto:
Yhdessä me voimme, nämä murheet selvittää,
Pyydän nyt vain vierelleni jää.

Monta kertaa sua, sanoillani loukkasin.
Monta kertaa turhaa, malttini mä menetin.
Kun elämääni mietin, kun yksin hetkeks jään,
silloin sen mä tiedän, tahdon sut mun elämään.

Sinä jäät
Kaikki unelmat katoaa, kaikki pilvilinnat romahtaa.
Sydän särkyy yksinään, kello jatkaa tikitystään.
Kuka ymmärtää tuskani mun, kuka kuulee huokailun.

Kerto:
Vaikka kaikki sortuu, sinä jäät
Vaikka muut jättää, sinä jäät
Vaikka kaikki romahtaa, sinä jäät
Sinä vierelleni kulkemaan jäät pimeään

Onko totta mitä sanotaan, että puolestamme kuolemaan.
Antoi hän oman poikansa, ja vielä suuren lupauksensa.
Olla kanssamme loppuun asti, nyt ja iankaikkisesti.

C-osa:
Rakastaa, antoi Poikansa, kuolemaan, meidän puolesta

Etees tulla mä saan
Välillä en oikein näe mitä sisälläni on.
Pimeys peittää kaiken, on olo levoton.
Tuntuu etten löydä mä tietä takaisin.
En edes tiedä koska harhaan vaelsin.

Kerto:
Etees tulla mä saan, valoon paljastavaan.
Etees tulla mä saan, armoo vastaanottamaan

Herra anna valosi joka paljastaa.
Syvimmätkin tunteet voit mulle kirkastaa
Herätä mun sisimpäni tästä kohmeesta
Avaa tunteeni, niiden anna roihuta.

Sinä lupasit
Mä omin voimin yritin, etsin, taistelin.
Koitin voittaa tyhjyyden oman sydämen.
Mä taisteluni hävisin ja maahan putosin.
Mä polvilleni lankesin, ja siinä sua rukoilin.

Kerto:
Sinä lupasit kantaa.
Sinä lupasit johdattaa.
Johdattaa, johdattaa.

Sain sulta näyn, lupauksen, enää pelkää en.
Tulit luokse väsyneen, nostit murtuneen.
Sä mut kannat huomiseen, suureen vieraaseen.
Annoit rauhan sydämeen, voimaa huomiseen.

Nyt mä jaksan taivaltaa tietäni kapeaa.
Vaik’ epäilykset yrittää mieltä hämärtää.
Vaikka olen väsynyt, murtunut, hävinnyt
sä mua jaksat kannattaa, siihen voin luottaa.

Ilman sua
Kun ensi kertaa mä sinut kohtasin,
en oikein tiennyt miten päin mä olisin.
Sä olit mulle jotain todellista suurempaa,
vaikka tiesin etten sua koskaan saa.
   Silti sinusta mä jatkuvasti unelmoin.

Kerto:
Ilman sua on sydämeni levoton.
Ilman sua mieleni on rauhaton.
Ilman sua ajatukset harhailee.
Ilman sua en oikein tiedä minne meen.

Tuota roihua en koskaan saanut sammumaan,
se yhä kasvaa kun sua opin tuntemaan.
En tiedä miten tämän roihun sammutan,
sen vain mä tiedän että sua mä rakastan.
   Ja sinusta mä jatkuvasti unelmoin

Todellinen yhteys
Kun avaa sydämensä aivan selälleen
on helppo päästä toisen kanssa yhteyteen
Vaikka ovi auki onkin myös mun heikkouteen
ei silti pelota kun luottaa ihmiseen

Kerto:
Kun ihminen toisen kohtaa
Saa hetkeksi se uskomaan
Siihen suureen unelmaan
Jota Rakkaudeksi kutsutaan

Tuntuu niin hyvältä kun toinen ymmärtää
Ei taida olla asiaa sen tärkeempää
Todellinen yhteys kun välillämme on
Häipyy yksinäisyys en ole onneton

Uskon Rakkauteen
Ei en usko tyhjiin lupauksiin, sanoihin noihin kauniisiin
Ei en usko suuriin haaveisiin, jonkun toisen mulle laatimiin

Kerto:
Uskon Rakkauteen anteeksantavaan
Uskon Rakkauteen kaikkivoipaan
Uskon Rakkauteen meistä heijastuvaan
Uskon Rakkauteen uskon Jumalaan

En usko pyyteettömään rakkauteen, välillä kahden ihmisen
En usko että kukaan omillaan, toista pystyy oikeasti rakastamaan

Armos varaan jään
Täällä maailmassa minne ikinä mä meen
huolimatta siitä mitä siellä sitten teen
Tuntuu etten voi mä elämääni pelastaa
etten voi mä voimaa mistään löytää suurempaa

Kerto:
Armos varaan jään, en muuten kestä tätä elämää
Armos varaan jään, en jaksa enää yhtään yrittää
Armos varaan jään, ei muu voi kantaa mua metriikään
Armos varaan jään, en muualta saa voimaa elämään

Kokeillut oon montaa konstia ja kikkaa vaan
mikään niistä toimi ei pysty parempaan
kun ansioton rakkaus osakseni mun
muodossa miehen ristiinnaulitun

Herra elämääni (virsi 509)
Herra elämääni valvo, etten harhaan
vaeltaisi täällä ohi ihmisten.

Herra auta aina, etten ketään paina,
etten toisten taakkaa suuremmaksi tee.

Vierelläni kulje, askeleeni ohjaa,
etten väisty, milloin kutsut auttamaan.

Sydäntäni ohjaa, anna minun, Herra,
armossasi kasvaa, olla ihminen.

Hiljaisuus
Hiljaisuus mua kantaa, saan siitä voimaa jatkaa.
Hiljaisuudessa kohtaan, vapahtajani rakkaan.

Kerto:
Sydämeeni lahjoita, sinun rauhas Jumala.

Jos hiljaisuus katoaa, levottomuus valtaa saa.
Rauhattomuus hiipii mieleen, saa sydämeeni kiireen.

Rauhani, turvani
Vaikka maailmassa usein joudun pettymään,
Sinuun turvata voin aina, jos vain vierellesi jään.
Vaikka johtais minne askeleeni  matkallain,
Yksin pärjätä ei tarvi, kuljet aina rinnallain.

Kerto:
Rauhani, leponi, anteeksantoni.
Sinä lähde kaiken hyvän,
Sinä arkeeni tuot pyhän.
Sinuun laitan kaiken turvani.

Vaikka mitä saisin omakseni päällä maan,
turhuutta se on, jos vertaan sitä sinuun vaan.
Ei onni löydy siitä mitä rahalla mä saan,
ei sitä minulle voi tuottaa, maine kunniakaan.