No nyt on yhdistystoiminta mallillaan. Perustimme Kustaviin ja Taivassaloon uuden kulttuuriyhdistyksen, jolla on nyt myös nimi. Nimeä ei ole vielä rekisteröity, mutta toivottavasti kelpaa yhdistyrekkariin tällaisenaan. Taivassalon ja Kustavin kulttuuriyhdistys on nimeltään Kaikkea kivaa ry.

Siitä se ajatus kuitenkin lähti. Että kaikkea kivaa, vailla turhia rajoituksia. Lievän kapinallisessa hengessä, mutta sillai sopivasti niinq. Tähän mennessä järjestimme Taivassaloon sen mahtavan Lempipaikkoja-kartta/ilmaisia gerberoita-tempauksen. Sama tullaan duunaamaan Kustaviin lähiviikkoina. Tulossa on myös neppisautokisaa, teatterityöpajoja lapsille (miksei myöhemmin aikuisillekin), asioiden päällystämistä kantaaottavilla neuleilla, rusettiluistelua, musiikkitapahtumaa jne.

Mikä parasta, kokouksissamme on aina mitä mahtavimpia herkkuja. Se pitää ainakin minut innokkaana kokoustajana ja saa kahmimaan hymyssä suin nakkeja. Tänään tarjolla oli kahvin ja teen lisäksi täytekakkua, tuoreita munkkeja ja pehmistä. Yhdessä lempipaikoistani Kustavissa: Kustavin Savipajalla. Ihana mesta, jossa olen tarmokkaasti vieraillut koko elämäni ajan.

Tämä oli muutenkin hyvä päivä. Lähdimme aamulla Uudessakaupungissa käymään ja sain yhtäkkiä todella mieluisan juttukeikan Iltalehteen jo samaksi päiväksi, muutaman tunnin päähän. Huippua! Uudestakaupungista suuntasin lähes lennosta kodin kautta Kustaviin jutun tekoon ja sieltä ihanuudesta sitten Savipajalle hyvien ihmisten ja herkkujen tykö.

Jos jotain saa ihan pienesti nillittää niin Ruuster on viime aikoina

a) syönyt huonosti, paitsi herkkuja

b) nukkunut keskimäärin 20 minuutin päiväunet

c) kitissyt olemattomista asioista

d) nukahtanut ääääärimmäisen hankalan, pitkän ja tuskaisen prosessin seurauksena. Nukahdus tapahtuu yleensä noin 1,5 tuntia sänkyyn laiton jälkeen ja sisältää paljon itkua. Ihan helvettiä oikeasti

Toisaalta hän on myös maailman ihanin ihminen, josta kirjoittaessakin sydän täyttyy sellaisesta rakkaudesta, että meinaa räjähtää kappaleiksi. Hän on oppinut taas uusia sanoja, joten repertuaari alkaa nyt vuoden ja 5 kuukauden iässä olla melkoinen. Kaikki pyörivä on yhä Ruusterista jotain käsittämättömän siistiä ja sana pyöriä tuleekin suusta täydellisenä, ärrää myöten. Hän saattaa sanoa pyörii ja alkaa itse pyöriä...Tai vain pyöritellä kädessään mitä milloinkin. Tai ihastella pyörivää mitä tahansa. Jotain siinä pyörimisessä todellakin tuntuu olevan!

Mutta siis. Missä välissä mää kirjoitan kaikki ne kirjoittamistaan odottavat tekstit? (No nyt olisi voinut, ja olisi pitänyt, mutta ihan vaan hiukan kirjoitin ekana tänne...)

Menkää puput myös tuonne Langan blogiini kommentoimaan joskus jotain kivaa ja piristävää: http://www.vihrealanka.fi/blogi/ekomokilla

Jollei tule itse aiheesta mitään mieleen, niin kommatkaa sinne kaikkia niitä tänne siksi, ettei teillä ole Myspace-tiliä kirjoittamatta jääneitä kommentteja.